Kaupunkimme tonttitoilailu vetää vertoja jopa hallihulluttelulle. Suuria puheita seuraa selittely ja vaikeneminen. Janhuanniemeen upotettiin, kolme vuotta sitten, kahden miljoonan euron verran ukilaiseten veroeuroja. Kuluiksi nyttemmin muuttunutta sijoitusta perusteltiin kaupunkiimme muuttavilla sadoilla uusilla veronmaksajilla. Barhaillaan hehkutettiin viidensadan ihmisen muuttavan Uuteenkaupunkiin. Kuulemma kysyntä oli niin hirvittävän valtavaa!

  Johtuuko hämärästä toteutustavasta tai mistä, vain yksi asuinrakennus on noussut Janhuanniemeen. Tontonmäkeen tehtiin vuokraomakotitaloja ja kysyntä oli taas niin hirvittävän valtavaa. Kuitenkin lehdessä markkinoidaan ko. alueen asuntoja. Jos kysyntä oli kovaa, miksi taloja pittää vieläkin markkinoida? Samoin oli viinakaupantalon asuntojen laita. Ne pidi rakentaa, kun kysyntä oli niin hirvittävän valtavaa. Kuinkas kavi? Viime vuonna meni viimeinen asunto kaupaksi ja senkin osti kaupunki reilulla 220 000€:lla.

  Nyt yritetään väkisin rakentaa satamaan asuntoaluetta, vaikka jokainen näkee ettei ideassa ole järjen hujausta. Samoin Hiulle yritetään väsätä peräti 2 000 asukkaan kaupunginosaa. Taas kaupungin aktiviteetia ja varoja upotetaan joutavaan koohotukseen. Kun vielä tutkailemme viime aikojen historiaa kaupungin tekemien asuinalueiden myynnistä, voi epäonnistumista pitää Hiullakin lähes varmana.

  Eiköhän kannattaisi ensin muuttaa nykyiset alueet ja asunnot kiinnostavammiksi eikä lähteä teuhuamaan uusien virheinvestointien perään? Jos esimerkkinä mainitut kohteet olisi jätetty tekemättä, taitaisi jo siitä kertyä puuttuvat miljoonat kaupungintalouden tämän vuoden miinuksen tasaamiiseen.

                     HIENOA ASUNTOA HALLUU JOKKAINE!