Elinkeinosektorimme on maa-ilman paras. Työpaikkoja tulee ovista ja ikkunoista! Verotulot sinkoavat taivaisiin! Asukkaita lappaa tänne joka puolelta! Asuntopula on suurin ongelmamme! Palveluita parannetaan niin, että väki kiehuu onnesta! Palveluiden hintoja lasketaan niin, että kaupunkilaiset ihmettelevät, mihin ylimääräisten rahojensa kanssa joutuvat! Meillä on kaikki niin mahtavasti! Kaikki on niin avointa ja ennalta selvää! Kukaan ei voisi kuvitellakkaan minkään ikävän uutisen odottavan nurkan takana!

 Noinhan sitä luvataan! Puheita ja lupauksia piisaa, mutta realistiset kysymykset saavat yliolkaisen tuomion ja tuomitsija yleisen hyväksynnynän. Eihän meillä voi mikään olla poskellaan, juurihan luvattiin sitä, tätä ja tota. Totuus on ikävä kyllä juuri päinvastainen. Ainoana kulmakunnan kuntana olemme taloutemme kanssa entistä pahemmin kuralla. Pitkö mikään paikkansa? Miksi olemme jälleen menossa koura ojossa kerjuulle: Valtio vippaa parimiljoonaa! Kyllä kaupungin imago singahtaa kattoon.

 Kesäkuisessa valtuustonkokouksessa naureskellen kertoiltiin säästöjä löytyvän ja kaiken menevän hyvin. Oikein bussikyydillä selitettiin: Työpaikkoja tonne, työpaikkoja tänne! Niinpä vaan realisoitui, että työttömyysprosentimme kohosi(lue Aluesanomien netti-sivut, klikkaa tuosta oikealta). Meneekö kaikki vikaan ja miksi negatiiviset uutiset tupsahtavat aina yllättäen?

 Pitää hyvksyä, jos joku yrittää parhaansa, se riittää: näin sanoi joku. Nyt kyse onkin jo siitä, että pitääkö hyväksyä, jos tämä parhaansa yrittäminen tuottaa vain suurta harmia, murhetta ja kyyneleitä. Minun mielestäni tälle touhulle täytyy pistää PISTE. Luottamusmiehet on valittu ajamaan kuntalaisten etua eikä siunaamaan sitä, että joku saa yrittää parhaansa kuntalaisen piikiin. Nykymeiningillä emme selviä mitenkään! Meidän on saatavat parhaat voimat kaupungin johtoon!

                                                 LAULU HARHAANJOHTAJILLE