Mikäli yritysjohtaja, ken tienaa 300 000€ vuodessa, alentaa palkkaansa 100 000€, laskee hänen verotettava tulonsa komanneksella, mutta yrityksen tuotto taasen kasvaa vastaavasti. Jos sama yrityksen johtaja on yrityksensä osakas tai peräti omistaja, kasvavat hänen osinkonsa. Kannataisiko siis palkka-alennusten sijaan pohtia veronkorotuksista? Jos taas kaikkien työntekijöiden, keiden ansiot ovat esim. yli 5 000€ kuukaudessa palkkoja lasketaan esim. 10% vaikuttaa tämä työntekijöiden lisäksi myös heidän kotikuntiensa verotuloihin. Vaikutus saattaa olla äärimmäisen merkittävä ja ajaa kuntia entistä syvempään ahdinkoon.

Edellisten esimerkkien perusteella palkanalennukset ovat lähinnä tulonsiirtoa yksityisiltä ihmisiltä yrityksille, sijoitelijoille ja valtioille. Mahdollisilla palkkasäästöillä yritykset saattavat suorittaa investointeja ja palkata lisää väkeä. Sijoittajat sen sijaan pistänevät palkka-alennuksen seurauksena tulevat pikavoitot liiveihinsä ja näin niistä suurin osa matkaa veroparatiiseihin ja maille vieraille. Valtio taas lähettää, näyttöjen perusteella, mahdolliset palkka-alennuksista tulevat voitot Välimeren suuntaan.

Sen sijaan presidentin palkkionalennus jäättää selkeästi valtion varoja muihin käyttötarkoituksiin. Sama koskee muitakin verovaroilla kustannettuja työntekijöitä. Olisiko oikea suunta esim. hyvin tienaavien yksityisensektorin työntekijöiden veronkorotukset ja julkisensektorin isopalkkaisten tulonalennukset? Normaalipalkkaisethan menettävät viimeisenkin motivaation, jos heidän palkkojaan vielä alennetaan.

Palkanalennuksissa voitaisiin myös huomioida virkahenkilöiden pätevyys. Jos kunnan on tarkoitus tuottaa sen asukkaille edullisia ja laadultaan paranevia palveluita, mutta todellisuudessa palvelut huononevat ja verot sekä taksat nousevat, onko silloin paikallaan pohtia entistä tukevampia palkanalennuksia. Meillä entisen kaupunginjohtajan palkkaa nostettiin, samoin hänelle maksettiin kannustinlisiä. Kun huomiodaan kaupungin taloudellinen tila, jonka kaupunginjohtajan palkitsijat jo tuolloin tiesivät, onko kohdaallaan maksattaa palkkiot palkitsijoilla?

Jos koululaisilta on viety koulut, opetuksen ja opetusviihtyvyyden taso on laskenut sekä asuntoja kaavoitetaan sinne, minne kukaan ei halua rakentaa ja taloja rakennetaan sinne, minne kukaan ei ole halukas muuttamaan; eikö ole paikallaan pohtia: TÄSTÄKÖ VIRKANAISILLEMME MAKSETAAN? Kun palkanalennus on jo osa käytäntöä, eikö nyt po. henkilöiden palkkatasoa kannattaisi tarkastella. Entäpä uusi kaupunginjohtaja, kuka tienaa enemmän kuin entinen kolleegansa vaikka hänellä ei ollut päivänkään kokemusta kunnallisesta työnteosta, voisiko hän ryhtyä työskenetelemään harjoittelijan palkalla tai siirtyä oppisopimusuhteeseen tarkistetulla palkalla? Mottomme voisi olla: PALKKA PÄTEVYYDEN JA TEKOJEN MUKAAN!

Voisimme olla Uudessakaupungissa edelläkävijöitä myös palkanmaksussa. Katsokaapa esim. kymmenen eniten tienaavan virkahenkilön autohankintoja tai ostoskäyttäytymistä! Heidän pramea elämänsä nojaa kaupunkimme ulkopuolisten palvelujen käyttöön. Jospa johtavien vierkahenkilöiden palkat maksettaisiin vaikkapa Uusikaupunki seteleillä, joita lunastasivat vain paikalliset sopimusyritykset. Edellisen perusteluksi: Onhan se väärin, jos paikalliset työntekijät painavat työtä nälkäpalkalla niska limassa ja heidän maksamillaan veroillaan ruhtinaallisesti elostelevat virkahenkilöt tekevät työnsä huonosti ja vieläpä kantavat palkkansa kaupunkimme ulkopuolelle!