Jos valtakunnan politiikassa Timo Soinia pidetään vuosituhannen sanansyöjänä, meillä paikallisesti tuon tittelin pokkaa massiivisella ylivoimalla SDP. Minkään puolueen perusohjelma, historialliset saavutukset ja vaalilupaukset eivät koskaan ole lyöneet todellisuutta yhtä rajusti kasvoille kuin  Uudenkaupungin SDP:n. Kyseessä lienee härskeistä härskein äänestäjien väheksyntä ja poliittisen vallan väärinkäyttö. Puolue, joka jo alkujulistuksessaan lupaa ajaa vähäväkisten ja tavallisten ihmisten etua vetää häikäilemättömästi äärioikeistolaista Pinochet politiikkaa.


SDP:n toimien seurauksena se menetti uskottavuuden paikallispolitiikkaan perehtyneiden kaupunkilaisten keskuudessa. Kaikki tämä alkoi makkarajuhlavalheesta ja eteni härskiin yksityistämiseen, jonka tekemisen ytimessä Uudenkaupungin demaripäättäjät jyräsivät vaalilupausten vastaisia päätöksiään. Tästä seuraa se, että puolue menetti pöytäkirjoihin perehtyneiden kaupunkilaisten silmissä uskottavuuden ja kiinnostavuuden. Puolueen kiinnostamattomuus realisoitui reilun viikon takaisessa Työväentalolla järjestetyssä tilaisuudessa. Vaikka vetonaulana hääri puheenjohtajakandinaatti Harakka, ei pakalle saapunut kuin muutamakymmenen demaria. Lipposen piipahtaessa vastaavassa talossa kävijöitä oli satoja ellei peräti toista tuhatta.

SDP tiedostaa nykyisen tilanteen ja estää kevään vaaleissa totaalisen kannatuksen romahduksen kaivamalla esiin tunnetusti uskottavia politiikantekijöitä: Kallinen, Kallio ja huhutaanpa Helena Vartiaisen paluusta valtuustoehdokkaaksi. Kallinen ja Kallio kuuluivat paikkakuntamme politiikan raskassarjalaisiin, jotka ajoivat tiukasti tavallisen kansan etua. He ovat oiva lisä puolueen vaalilistoille ja juuri he kykenevät menestyksellä haastamaan puolueessa vallan kaapanneen äärioikeistolaisen valtakilikin.

Kallisen ja Kallion uskottavuuden myötä demarit kykenevät torjuntavoittoon, mutta Vartiaisen listoille lähtö tekisi puolueesta mahdollisen vaalivoittajan. Vartiainen on entinen kansanedusta, omaa hyvät suhteet pääkaupunkiin ja lisäksi hänen työnsä pienen ihmisen eteen muistetaan.  Tuntuisikin käsittämättömältä,  jos demarit eivät pyytäisi Helena Vartiaista vaalilistoille. Se olisi voitto puolueelle ja koko Uudellekaupungille, ainoastaan nykyiset demarikihot häviäisivät, kun joutuisivat luopua itsekkäästä mulle, mulle -politiikasta ja yksityistämisestä.