Se mitä Persussuomalaisille tapahtuu Uudessakaupungissa, tapahtuu viiveellä Perussuomalisille koko Suomessa. Näin totesi Turun Sanomien toimittaja Jaakko Louhivuori aikoinaan ja lupasi seurata Uudenkaupungin asioita erityisen tarkasti.

Miksi Persujen jäsenmäärä ei kasva? Muissa puolueissa liitytään ensin paikallisjärjestöön ja tämän jälkeen hyväksytään puolueen jäseneksi. Persuissa sen sijaan voit olla puolueen jäsen kuulumatta paikallisjärjestöön. Paikallisjärjestöjä hallitsevat pitkälti samat parrat, ketkä upottivat aikoinaan SMP:n. Nämä paikallisjärjestöjen tyypit lymysivät kymmenet vuodet kuin rotat koloissaan. He tulivat esiin, kun Soini löi itsensä läpiviime kuntavaaleissa. Näin kaikkialle Suomeen saatiin Persuvaltuutettuja.

Sama tapahtui myös Uudessakaupungissa, jossa Persut kylläkin ylittivät rutkasti valtakunnan keskikannatuksen. Neljästä valtuustopaikasta Uuudenkaupungin Persut saavat kiittää sitoutumatonta paikkakunnan ääniharavaa Rainer Tähtistä. Valtuustoryhmän kahdeksasta( 4 valtuutettu+4 varavaltuutettua) jäsenestä vain kolme oli puolueen jäseniä. Vaalien jälkeen alkoi vääntö luottamusmiespaikoista ja samalla syntyivät erimielisyydet .

Persujen valtuustoryhmän kuusi jäsentä oli sitä mieltä, että luottamustehtäviin valitaan ehdokkaista parhaiten sopivat. Paikallisosaton johtajan vetämässä kokouksessa paikat jaettiin pätevimmille ja päätös oli yksimielinen. Kuitenkin paikallinen osasto halusi jakaa luottamuspaikat palkinnoksi ansioituneesta puoluetyöstä. Niinpä paikallisosaston johtaja piti salaa uuden kokouksen, jossa jyrättiin aiempi paikkajako. Tämää jälkimmäinen päätös pyrittiin salaamaan valtuustoryhmän enemmistöltä.

Kuitenkin asia tuli valtuustoryhmän tietoon ja paikallisosaston jehut antoivat periksi. Näin vältettiin kahden persulistan tuominen valtuustoon ja äärimmäisen nolo tilanne. Koska valta näytti olevan paikallisosastolla niin Tähtinen kuin minä liityttiiin puolueeseen. Pääsimme puolueen jäseniksi, mutta yllätys, yllätys: meitä ei hyväksytty paikallisosaston jäseniksi. Tämän seurauksena yksi valtuustoryhmän jäsen erosi paikallisosastosta. Valtuustoryhmä jakaantui nyt 6/2. Jatkossa valtuustoryhmään kuulunut paikallisosaston puheenjohtaja ei enää koskaan tullut ryhmän kokouksiin. Niinpä hän sai ensin varotuksen ja lopulta, puolessa välissä valtuustokautta, hänet erotettiin valtuustoryhmästä.

Valtuustoryhmän toiminta oli jakautunut kahtia. Tähtinen ja allekirjoittanut ajoivat näkyvästi Perussuomalaisten kunnallispolittisen ohjelman mukaista politiikaa. Paikallisosaston  valtuustoryhmän jäsenet eivät kertaakaan avannut suutaan valtuustossa. Kun kahden vuoden jälkeen tapahtui suun avaaminen, koettiin Suomen kunnallispoliittisen historian hölmöin/ihmeellisin teko: Perussuomalainen paikallisjärjestön puheenjohtajana ja valtuuston varapuheenjohtajana toiminut henkilö luovutti oman paikaansa Kokoomukselle. Ennen vaaleja sama mies vaati lasten siirtoa keskustasta kyläkouluihin, jotta nämä koulut säilyisivät. Kun valtuustossa äänestettiin kyläkoulujen kohtalosta, äänesti paikallisosaston puheenjohta pienten koulujen lakkauttamisen puolesta. Niinpä äänin 23-21 Uudesakaupungissa tehtiin Suomen ennätys lakkautamalla viisi koulua.

Persujen ryhmän räväkämpi siipi kasvoi yhdellä valtuutetulla, kun Demarien Juha Aaltonen liittyi siihen. Ryhmä toi sitkeästi esiin faktoja onnettomasta virkamiesvalmistelusta ja pimitetyistä asioista. Sen sijaan paikallisyhdistyksen kaksi valtuutettua olivat hiljaa ja siunasivat sokeasti kaiken valmistelun, jonka seurauksena jokaisen uusikaupunkilaisen velkataakka on kasvanut
3 000€/asukas. Samalla kaupunki on ajanut palveluitaan alas, nostanut veroja ja saanut valtiolta 1,5 milj.€ huonosti taloutensa hoitaneille kunnille suunnattua valtion harkinnanvaraista apua. Tämän ovat paikallisjäjestön Persut hyväsyneet.

Koko tämän ajan on Persujen paikallisjärjestöön kuulumaton osa on pyrkinyt rakentamaan yhtenäisyyttä Persuryhmien välille. Uuteenkaupunkiin on ajatettu piiripäälikkö sovittelemaan, vaan kaksi paikallisosaston Persuapa ei saapunut tilaisuuteen. Tuntitolkulla on ongelmaa puitu aina puoluesihteeriä myöden, mutta vastaukset ovat olleet tyyliä: Odotetaan kesän yli, odotetaan näiden vaalien yli, odotetaan noiden vaalien yli. Mitään konkreettista yhtenäisyyden eteen ei ole tapahtunut. Syy on hyvin yksinkertainen: Vanhat toistensa kanssa kaveeraavat SMP:n veteraanit haluavat olla tiukasti vallassa. Heidän pahin uhkansa on puolueeseen tulleet uudet aktiiviset jäsenet. Tämän vuoksi Perussuomalaisten paikallisosastoissa ei jäsenmäärä kasva! Kaiken huippuna voidaan pitää sitä, että  valtuustoryhmään liittynyt valtuutettu ei saanut edes puolueen jäsenyyttä.

Tämä kaikki pitää kutinsa ja kannatta huomioida myös se, että eduskuntavaalien äänimärässä Perussuomalaiset olivat Uudenkaupungin toisiksi suurin puolue. Tähän vaikutti kolmen paikallisosastoon kuulumattoman persuvaltuutetun, räväkkä ja faktoja korostava kunnallispolitiikka. Uudenkaupungin osalta Persujen paikallisosaston mitätöntä kannatusta todistaa parhaiten se, että, jo aikaisemminkin eduskuntavaaleissa ehdolla ollut paikallisjohtaja sai Uudestakaupungista vain muutamia satoja ääniä.

Uudessakaupungissa on kaksi Persu ryhmää. Näistä ensimmäinen on noudattanut tinkimättömästi puolueen kunnalispoliittista ohjelmaa, vastustanut palvelujen alasajoa, vastustanut koulujen lopettamisia, vaatinut avoimmuutta ja vastuullisuutta kaupungin talouteen, vastustanut paikkakunnalla väestökatoon johtavia toimia, vastustanut huuhaa-elinkeinopolitiikka, joka on saanut yritysmäärän laskemaan, samoin tämä ryhmä vaatinut heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten huomioimista. Toinen ryhmä ei ole inahtananut tai esittänyt muuta kuin Persujejen valtuuston varapuheenjohtajan paikan antamista Kokoomukselle. Tämä ryhmä on siunannut sumeilematta ja kyselemättä esittelyn, jonka seurauksena Uusikaupunki on ajautunut pahaan taloudelliseen ahdinkoon. Lisäksi ryhmän siunauksella kaupunkilaisten omaisuutta on myyty miljoonilla, velkaa on otettu, veroja on jouduttu nostamaan, väki on alkanut häipyä kaupungista, jopa saaneet  virkamiehet ovat saaneet jakaa toisilleen kannustinlisiä.

Tämä ensimmäinen ryhmä on todellakin käyttänyt aikaa ja yrittänyt saada yhteinäisyyttä puolueen sisään kaupungissa. Yhteyttä on otettu aina puoluesihteeriin asti. Yhteyttä puoluesihteeriin ovat ottaneet myös Uudenkaupungin asioita hyvin tuntevat naapurikuntien Persut, jotta oikea tieto paikkakunnalta saavuttaisi puoluetoimiston. Mutta kuinkas kävi? Puolueen kerma antoi tiedoista huolimatta tukensa kakkosryhmälle, jonka toimista ei löydä suurennuslasillakaan mitään perussuomalaista. Syksyllä puolueeseen haluavia uusia valtuutettuja kohdeltiin kuin rikollisia eli heitä ei hyväksytty puolueen jäseniksi. Sen sijaan niljakkaasta rikoksesta tuomittu takapiru saa häärätä puoluejohdion siunauksella.

Nyt sopii kysyä: Minkälainen puolue on se, joka ei välitä edes omasta puolueohjelmastaan ja hyväksyy kaiken maailman niljakkuudet? Onko tällaisella puolueella mitään virkaa, jos sen suurin arvo on vanhojen kaverien hyysääminen ja kansan unohtaminen? Jos puolue ei kuuntele kenttää ja heitä ketkä  tuovat uusia tuulia, jää puolueen historia lyhyeksi eikä sitä pääse kukaan koskaan sanomaan vanhaksi puolueeksi! 

Sama kahtiajako on Persujen ongelmana muuallakin kuin Uudessakaupungissa. Se on nyt Soinin käsissä, kuunnellaanko kenttää tasapuolisesti ja suhtaudutaanko uusiin puolueaktiiveihin voimavarana ja puolueen jatkumisen takaajina. Mikäli puolueen linjalla olevia aktiiveja ei noteerata vaan vanha kaveruus jyllää yli todellisen perussuomalaisuuden, koko puolue oli vain pyrkyreiden luoma kupla ja tähden lento!