Miten käy lasten sivistyksellisten perusoikeuksien? 

Oikeuskansleri Nikula ilmaisi vuonna 2000 vakavan huolensa lasten sivistyksellisistä perusoikeuksista lamavuosien jälkeen. Tällä hetkellä voidaan nähdä, että kyläkoulujen lakkauttaminen on vain kiihtynyt. Kun vielä vuonna 1990 oli noin 5 000 peruskoulua, viime vuonna niitä oli enää noin 3 000. Kun niin sanottu korvamerkitty rahoitus poistui, kaikista kunnista ei ole enää löytynyt ymmärrystä kyläkouluja kohtaan, vaan niitä on lopetettu selvästi enemmän kuin oppilasmäärän väheneminen olisi edellyttänyt.

Koulutuksen taloudesta kertovat tilastot osoittavat, ettei ainakaan säästöjä ole syntynyt kyläkouluja lopettamalla, sillä kustannukset ovat esim. vuosina 2000 - 2004 nousseet lähes neljänneksen. Erityisopetusta on ollut pakko lisätä, oppilashuollon menot ovat räjähtäneet käsiin eikä myöskään koulumatkojen kustannusten nousulla näy olevan loppua. Surullisinta on, että lapset ja nuoret saavat kantaa raskaimman taakan tästä politiikasta. Siksi on syytä tutkimustiedon avulla tarkastella, mitä olemme menettämässä.        

Perusopetuksen tavoitteita ajatellen kylä- ja lähikoulu tarjoaa oppimisympäristön, jossa on runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja oppilaan itsenäiseen työskentelyyn. Kun tutkimuksen mukaan Suomen maaseudun tytöt ovat "maailman parhaita lukijoita", voidaan tähän hakea selitystä myös kyläkoulujen opetuksen laadusta ja ainutlaatuisesta pedagogiikasta.

Koulu toimii "keskellä kylää"; sen piirissä tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia myös koulun ulkopuoliseen opetukseen. Kyläkoulu ei ole ainoastaan lasten oppimisen paikka, vaan se on kaikille kylän asukkaille avoin oppimis- , kulttuuri-  ja hyvinvointikeskus, jossa eri ikäiset voivat harrastaa ja opiskella yhdessä. Tällä on erityisen tärkeä merkitys lasten ja nuorten identiteetin kehitykselle sekä kaikkien kyläläisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Samalla kouluun suunnatut materiaaliset investoinnit on voitu hyödyntää tehokkaasti.

Pieni kouluyksikkö on edullinen ympäristö erilaisille opetuksen innovaatioille. Moderni tietoteknologia tarjoaa rajattomat mahdollisuudet toteuttaa muun muassa etäopetusta, ja eräät kyläkoulut ovat tässä uranuurtajia. Yhdysluokka on haaste opettajalle toteuttaa ongelmakeskeistä, eheyttävää opetusta, jossa hyödynnetään ympäristön asiantuntemusta ja elinkeinoelämää. Ilon pedagogiikka edustaa uusinta lähestymistapaa nykykoulun haasteisiin.

Kyläkouluissa toteutuu hyvin koulutuksellinen tasa-arvo, sillä esimerkiksi erityisopetus voidaan hoitaa usein samassa opetusryhmässä. Lapsi saa käydä lähikoulua; lapsen ystävyyssuhteet säilyvät eikä lapsi leimaudu. Samalla voidaan jopa säästää kustannuksissa. Pieni oppilasryhmä turvaa oppilaalle yksilöllistä huomiota opettajan taholta, mutta myös varttuneempi oppilas ohjaa usein toista oppilasta.

Onko meillä varaa tinkiä perusopetuksen laadusta, sillä juuri sitä merkitsee kyläkoulujen lopettaminen? Suomalaiset arvostavat hyvää koulutusta, jonka kivijalka on laadukas perusopetus. Kuntien päättäjät ovat tärkeällä paikalla, sillä juuri he vastaavat siitä, millainen osaamispääoma suomalaisilla on kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Kunnan vetovoima ja ihmisten hyvinvointi riippuu monin tavoin niistä ydinpalveluista, joihin koulu kuuluu. Koulu turvaa kylän elämän sekä pitää maaseudun ja koko Suomen asuttuna. Monen lapsiperheen haave on maaseutumainen elämä. Sen avulla voidaan vastata myös kestävän kehityksen haasteisiin.

EIRA KORPINEN
kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen, professori
Jyväskylän yliopisto

-------------------------------------------------------------------------

Ja pieni lisäys jonka professori Eira Korpinen kirjoitti 15.10.2009:

"On kummallista, että Suomessa on käynnissä koulujen suurentaminen ja opetuksen keskittäminen, kun muualla maailmassa (esim. USA) suuria yksiköitä ollaan hajottamassa pienempiin, koska siitä seuraa kaikin puolin paremmat oppimistulokset ja alhaisemmat kulut pitkällä tähtäyksellä."

Vinkin ja linkin sain Kerberokselta! Kiitos hänelle!