Taannoin minua miltei vaadittiin käyttämään ihmisten nimiä blogissani ja vieläpä todettiin ettei se ole rikos. Kirjoitetussa tekstissä voi asian ilmaista laveammin kuin esim. piirroksessa, jonka onnistuessa tunnetaan aina  piirretyn henkilön persoona. Kun kirjoituksessa käytät, jonkun toiminnan yhteydessä, henkilön asemaa tai titteliä, keskityt vain tuolloin yhteen asiaan ja sen tekijään. Nimen käyttö osoittaa tittelin sijaan suoraan persoonaan.

Useat ihmiset keiden joistakin touhuista olen tyystin toista mieltä, ovat henkilöinä mukavia  ja olen heidän kanssaan mielelläni  tekemisissä. Minulla ei mitään esim. Inkeri Parviaista vastaan, mutta mielestäni hän voisi hoitaa joitakin sivistyspalvelujohtajan tehtävän pikku siivuja toisin. Tämän vuoksi opetustoimesta kirjoittaessani  käytän nimen sijaan titteliä.

Kokonaan toinen juttu on se, jos joku ottaa tekemisen  liittyvän arvostelun henkilökohtaisena, vaikka en mainitse hänen nimeään. Tämä ei ole enää minun ongelmani vaan jonkun muun henkilökohtainen itsetunto-ongelma. Aivan omiin sfääreihinsä nousevat näiden itsetunto-ongelmaisten lausunnot, kun he ovat sokeita itse harrastamalleen julkiselle häpäisylle ja solvauksille. Vai miltä teistä tuntuisi herätä ja aamulla lukea, 350 000 ihmisen kanssa, olevanne merkittävä ennakkotapaus ja törkeä työpaikka kiusaaja? Kun vielä samaa paikkansapitämättömyyttä levittää valtakunnan ykkösmedia nimesi mainiten, niin eikö se  tunnu hiukan kohtuuttomalta?

Jos vielä eräästä tämän kaupungin suurimmasta työpaikasta tulee minulle viesti, että joku normaalissa keskustelusta käyttää minusta letkautusta "naisten hakkaaja", on mielestäni minulla oikeus oikaista tämä valheellinen letkautus. Siksi panin lehteen maksullisen ilmoituksen. Halusin ainoastaan oikaisun vuosien varrella levitetyille törkeille valheille!