Koulutuslautakunnan hässäkät kirvoittavat jakamaan tuomioita. Paikalliseen tyyliin kuuluu se, että jälkijunassa tulevat tuomionenkelit, ketkä eivät edes olleet paikalla! Kaikki läsnä olleet tietävät, mikä on totuus esim. pöytäkirjan oikeellisuuden suhteen. Totuuden voi päätellä blogeista, joissa totuus löytyy itse peejiin kommentista!

  Koulutuslautakunnan ulosmarssikokouksessa ei olisi esitetty mitään ko. elimen toimivallan ylittävää esitystä. Tämän tietävät lautakunnan kuusi jäsentä, ketkä myös allekirjoittivat esityksen. Lisäksi esityksen näki paikalla ollut koohoon jäsen. Tässäkään asiassa ei ole mitään epäselvää! Näinköhän pykälä joudutaan vielä kerran ottamaan esille?

  Eniten minua harmittaa lautakunnan esittelijän saama kohtuuton pöllyytys. Esittelijä esittelee asian ja puolustaa sitä siinä määrin, kun puheenjohtaja antaa aikaa. Vaikka esittelijä puhuisi koko ajan, ei hän tee mitään väärää, mikäli peejii tämän sallii. Virhe, jos sitä on tapahtunut menee peejiin piikkiin.

  Itse olen osasyyllinen esittelijän lausuntoon, josta häntä syytetään luottamusmiesten vähättelystä ja aliarvioimisesta. Puolustin yhtenäiskoulua valmistelevaa työryhmää seuraavasti:..työryhmässä on lukuisia ammattilaisia, neljä rehtoria ja luottamusmiesjäsenten kautta valmisteluun pääsevät vaikuttamaan myös vanhemmat. Nyt joku humanderi valmistelee koulun yksin.... Tähän esittelijä vastasi, kotvasen kuluttua, että on sitä vuosia istuttu yliopistossa jne..

  Mielestäni esittelijän nostaminen negatiivisesti framille, tässä kokoukksessa käytetytystä, yhdestä lauseesta on kohtuutonta. Kun tuomitsemiseen liittyvät kavereidensa suojelijat, voidaan puhua julkisuustuomiosta. Miksei sama taho tuominnut paikalla ollutta toista virkamiestä, kuka lausunnollaan aiheutti koko ulosmarssin. Eipä häntä voi tuomita, hän on kaveri, hyvä veli ja vaikka mitä. Tämä on taas yksi mediamme manipulointikukkasista!

  Esittelijän tyylistä voidaan tietenkin olla mitä mieltä tahansa, mutta työnsä hän tekee kadehdittavan hyvin. Kannattaa hiukan harkita, kun lähtee toisen käden tiedolla tuomitsemaan ja lyömään sanan mestauskirveellä. Eniten hyökkääjistä kertoo se, että he suojelevat omien munauksia, mutta kyllä kivet lentää, jos päästään, vaikkapa väärin perustein, rokottamaan yksinäistä puurtajaa. Hävetkää! Olette anteeksipyynnön velkaa! Tulipa mieleen, te ette pyydä anteeksi. Sillä ettehän te tee virheitä, olette tehneet jopa Jumalasta valtapelinne keppihevosen!

  Olen viikon sisällä keskustellut Anne Takalan, Leena Arvela-Hellenin, Inkeri Parviaisen, Ossi Pelttarin ja Kari Kosken kanssa. Kaikkien heidän kanssaan minulla on hyvät välit. Tunnen kaikki heidät ja he tuntevat minut. Siksi pystyn olemaan heidän kanssaan myös erimieltä. Joskus huudetaan ja harmittaa toinen niin vietävästi, mutta asiat kyetään hoitamaan ja jälkeenpäin nauramaan keskustelun tasolle!

  Ihmiset voivat riidellä ja luonteiden sattuessa täydentämään erimielisyyksiä, heidän tuleekin riidellä, paineet pääsevät pihalle ja asiat saadaan hoidettua. Jos asioita hoidetaan hymistelyllä ja jees jees-nuolennalla, jossain vaiheessa räjähtää varmasti eikä enää mitään pystytä hoitamaan.

  Kaiken avain on se, että tunnemme toisemme ihmisinä. Vain silloin voimme kunnioittaa toisiamme ihmisinä. Siksi ehdotankin valtuustoryhmien tai lautakuntien tai sellaisten kuppikuntien välistä koripallosarjaa, jotta kaikki oppisivat tuntemaan toisensa. Lisäksi valtuusto voisi pyyhkäistä jonain keväisenä iltana nyytikesteille vaikkapa Haidukseen tutustuakseen toisiinsa, Ainakin minä olisin paikalla Gammel Dansk pulloineni!

                              PAREMPAA HUUMORIA KAIKILLE!