Tänään kalman teesejä kaupungin tulevasta suunnasta! Hirveältä näyttää! Olemme nukkuneet onnistumisen illuusiossa ja heräämässä kauhujen kehdosta. Kaupunkimme talous hoipertelee kuin känninen strutsi kohti leijona laumaa.

   Ilkeimmältä tuntui sosiaalijohtajan tyly esitys. Hän toi julki kuluja, joita oli realismin nimissä kaavaillut ensi vuodelle. Kuitenkin häneltä vaadittiin leikkauksia  vastoin todellisuuteen nojaavia vaatimuksia. Myös lautakunnan jäsen vahvisti tylyn käskytyslinjan: Jos lautakunta ei tee vaadittuja säästöjä, joku muu tekee ne. Lautakunnan oli pakko säästää, päätti lautakunnan jäsen lakoniisen puheensa.

  Herää kysymys, mitä riemua löytyy budjetista, jonka tiedetään liittyvän surrealististen unelmien katkeamattomaan ketjuun. Kuka hyötyy siitä, että pakottaa johtavan virkamiehen tekevän tietoisesti budjetin, mikä ei kestä realismia?  Ei ainakaan esittävä virkamies, joka saa kuulla kaavailustaan: Et pysynyt budjetissa.

  Huumoriakin löytyi tilaisuudesta. Sivistyspalvelujohtaja teki pokerikasvoilla eleettömän esityksen. Fakta seurasi faktaa ja hänen esityksensä eteni sarkastisilla piikeillä höystettynä. Hieno esitys kaikessa tylyydessään vakkei käy kateeksi puhujaa.

   Ihmettelen kovasti mihin tähdätään moisella toimella, kun tietoisesti valmistetaan alibudjettia. Eihän tässä missään kvarttaalitaloudessa mennä eikä nuoleskella osakkeen omistajia, joten mikä on motiivi tietoisessa itsensä pettämisessä. Yhtä olisi kaivattu vastajaksi... vai alkoivatko jo jotkut toivomaan hänen pysymistään poissa?