Tutkailu Ukin ja sen naapureiden talouteen osoittaa heti ja selvästi sen, että kuntataloutemme on seutukunnan onnettomimmin hoidettu. Muut porskuttavat jotenkin ja toiset jopa tyylikkäästi pinnalla. Meillä ei edes tiedetä mistä paatti vuotaa. Ihmeelliseltä tuntuu se, että yhä jatketaan samala linjalla: Sokeaa säästönäpertämistä ja hullujen investointien jatkamista!

  Ensimmäiseksi meidän pitäisi jakaa toimintamme ns. välttämättömiin eli lakisääteisiin ja  muihin palveluihin. Katsoisimme avoimesti, minkä verran voimme säästää näistä muista palveluista. Onko esim. Alicen kadun pyörätie välttämätön - entä Pasklahden haihattelurakentaminen - Männäisten vanhan koulun remonttia kannattaa  pohtia jo koko projektin älyttömyyden vuoksi.  Jo torpeedoimalla em. älyttömät haihatteluinvestoinnit, säästämme satojatuhansia kenties mijoona euroa!

  Lakisääteisellä puolella meidän tulisi tehdä pitkäjänteistä työtä toiminnan järkiperäistämistä, joka lähtee kuntalaisen tarpeesta. On muistettava myös kunnantyöntekijöidenkin olevan kuntalaisia. Heidän täytyy saada osalleen inhimillistä kohtelua. Eläköityminen tekee inhimilliset ratkaisut mahdollisiksi. Esim. kolmen neljän vuoden periodilla voimme suunnitella toimiamme uudelleen, priorisoiden palveluja ja vähentämällä kaupungin henkilöstöä 200 työntekijällä.

  Samalla meidän tulisi päästä eroon kuvottavista kuppikunnista. Näitä härskejä omaneduntavottelijoita, ilmestyi esiin etenkin kouluverkkokeskustelun yhteydessä. Heidän ja heidän lakeijoidensa kuvottava toiminta ylettyi jopa työyhteisön jäsenten uhkailuun ja painostamiseen, toisten puolueiden valtuutettujen ahdisteluun sekä muutenkin ala-arvoiseen toimintaan. Tälläiset ihmiset kuluttavat niin työtovereidensa voimavaroja ja kaupungin kukkaroa.

  Raken ja Juhan kanssa esitimme ensimmäisenä valtuustokautena selkeitä vaihtoehtoja nykyiselle, suohon vieneelle, talousilakoinnille. Kyse ei ollut mistään populismista vaan tarjolla oli konkreettisia esimerkkejä. Oikeutettu kysymys onkin: Tehdäänkö tässä kaupungissa työllisyystöitä kaupungin organisaation voimin vähät välittäen siitä, on ko. hankkeen lopputuloksesta pienintäkään hyötyä homman rahottajalle, tavalliselle kuntalaiselle?

                                        KOHTALO ON KOVA!