Maailman talous yskii, Eurooppa ja USA menee tekehongityksellä eteenpäin ja Kiinassa, Intiassa sekä Etelä-Amerikassa ja Afrikassa rikastutaan. Tästä seuraa tai on jo alkanut ruuan hinnan nousu. Vehnän hinta on huipussaan, soijan hinta on kaksi ja puoli kertaistunut. Monet suunnitelmat heittävät pian biisonin ahteria. Ainoa mikä on varmaa, on se, että niin raaka-aineiden kuin elintarvikkeiden hinnat tulevat nousemaan. Tehkämme Uudestakaupungista selviytyjien kaupunki.

Ensimmäiseksi meidän tulee luoda suunnitelmat turvataksemme omienseutujen energigia- ja ruokahuolto. On valmistauduttava tuulivoimaan ja pienet purot, jopa sadevesi on valjastettava energiantuotannolle. Suolistokaasujen talteenotto on suunniteltava. Eikä tämä koske ainostaan ihmisiä vaan myös metsän eläimiä. Ajatelkaapa maamme peuroja ja hirviä sekä sitä kuinka monta omakotitaloa näiden isojen nisäkkäiden vuotuisella piereskelemisellä lämmitettäisiin!

Nyt on varaudutta tulevaan ja päästettävä innovaatiot sinkoilemaan. Meidän on luotava Uudestakaupungista TUlevien MAhdollisuuksien KUkoistava MEkka. On pistettävä pystyyn TUMAKUME-hanke. Ehkäpä aivan ensimmäiseksi valmistaudumme siirtymävaiheeseen, sillä TUMAKUME-hanke ei tuota tuolosta aivan heti. Elintarvike- ja energiapulat saattavat nakertaa elintasoamme jo tulevan vuoden alusta. Jos hankkeemme tuottaa toimivia käytännön ratkaisuja maailman tuleviin ongelmiin vasta esim 2014 loppupuolella, on meidän turvattava SIitymäVAiheenSElviämine eli TUMAKUMEN rinnalle on perustettava pikaisesti SIVASE-hanke.

SIVASE on saatava käyntiin välittömästi, muuten emme voi selvitä tulevasta siirtymävaiheesta vaan yksunkertaisesti kuolemme nälkään. On siis nopeasti löydettää keino, jolla kykenemme välttämään tulevan katastrofin ja se keino löytyy luonnosta ja se keino on VARARAVINTO! Järjestelmällisesti ja valvotusti alamme yliravita uusikaupunkilaisia. Tavoitteena voimme pitää 150 kg keskipainoa.

Jos kaupunkilaisella on ylipainoa esim. 70 kg, hän selviää ylipainon sisältämällä vararavinnolla noin kahdeksan kuukautta. Luonnollisesti kahdeksan kuukauden aikana on saatava suoloja, vitamiineja ja sen verran kasviksia ettei keripukki iske. On kuitenkin selvää, että kun me tukevat uusikaupunkilaiset vararavinnolla porskutamme elintarvike pulan yli niin laihat raumalaiset ja laitilaiset jäävät välille.

Lasten, vanhusten ja sairaiden vararavinnon tankkaaminen hoituu helposti kouluissa ja muissa pakkolaitoksissa. Sen sijaan aktiiviväestön painonlisäyksen varmistaminen on hankalampaa. Nähdäkseni porkkana on keppiä parempi motivointivaihtoehto. Jospa antaisimme asteittain painon lisääntymisen mukaan verhohelpotuksia siten, että 170 kg painat olisivat verovapaita kansalaisia. Nyt joku ihmettelee sitä, mistä kertyvät yhteiskunnan verot, jos kaikki ovat 170 kiloisia vapautettuja veronmaksusta. Verot kertyvät tietenkin kasvanneista elintarvikeveroista!

Nyt nopeasti toimeen ja lihottamaan kaupunkilaisia ja kesäksi kaikki paksuun kuntoon. Silloin saamme käyntiin matkailuhankkeen TUMULIIHUU eli TUle MUkavien LIhavien IHmisten UUteenkaupunkiin. Eikä sitten muuta, kun JÄÄKAAPILLE HOPI, HOPI!