Rake on ollut muutaman viikon pois koohoosta ja siirtynyt kirjoittajan rooliin. Kaksi koohoon infoa ja kaksi ihmeellisyyttä on paljastettu. Mitä tästä voi oppia? No sen, että opittavaa piisaa ja rajusti. Ensinnäkin sen voi oppia, että kukaan ei tiedä miksi tiedotetaan ja kenen käskystä. Korkein virkamies ja koojiin esimies saa käskyn koojilta: Kerro, että kaksi rivivaltuutettua on mun esimiehiä ja kiusaajia. Tämä käsky lienee tietenkin esimiehen eli korkeimman luottamusmiehen näkemys. Koojiin versio mennee: Emmää käskeny se kysy!

  Löytyy myös toimikunta joka tekee esityksiä itse siitä tietämättä. Tämä on meidän meininki. Ihmetyttääkö enää, miksi lupaukset ja tulevaisuuden kuvitelmat ovat mellävän mahtavat kuin laatukibbutsin kasvattama megajättikurpitsa. Entäpä todellisuus? Rahat vähenee, väki vähenee. Mutta onpa jossain meidän kasvu vallan valtavaa kuin kibbutsin megajättikurpitsa. Kaupungin velka kasvaa, samalla tyylillä kasvaa taksat ja tietenkin kasvoivat myös verot. Nyt ne eivät kasvaneet, sillä liityimme valtakunnan köyhien kuntien leipäjonoon.

  Kunnallisesta leipäjonosta ei saa leipää kuin kerran, joten ensi vuonna kasvumme on kuin kibbutsin megajättikurpitsan kasvu: Kuntalaisten verotaakkaa kasvatetaan. Upeeta,, valtavaa,  mahtavaa! Tähän tarvitaan toimiinsa sitoutuneita virkamiehiä, keiden huippu osaamisalueella kuntalaisen verotaakan kasvu on kuin kibbutsin megajättikurpitsalla! Luottamusmiehille ei tästä saa hiiskuakaan, sillä he eivät ole sitoutuneita, he pysäyttävät perinteisen kasvumme.

  Kunpa vaan ei kävsii kuin kibbutsin megajättikurpitsalle. No, kuinka sille kävi? Kibbutsin johtaja lähti viemään hingusähköpyörällä megajättikurpitsaa torille. Vaimo peesasi omalla hingusähköpyörällään armottomasti suu vaahdossa ja ajo-ohjeita kajottaen. Vaikka megajättikurpitsa painoi, eteni kibbutsinjohtajan matka vaimon oivia ohjeita kuunnellen. 

Vaan mutkassa seisoi tuttu Soyasakari, kuka voivotteli sadon suuruutta ja tilojen puutetta. Hänelle vaimon käskystä kibbutsin johtaja huutamaan: Haluukko hallin? Soyasakari tähän: Tä? Haluukko hallin?: Kailotti kibbutsinjohtaja uudelleen. Vaan kolmatta huutoa ei enää tullut, sillä hallin lahjoitusvimma sai kibbutsin johtajan tarkkaavaisuuden herpaantumaan. Pyörä kaatui ja kippasi lastinsa ojaan. Kurpitsa hajosi pudotessaan palasiksi, kibbutsin johtaja itki ja Soyasakari poistui naureskellen. Lohduttaen vaimo kysyi mieheltään miten kävi? Kibbutsinjohtaja vastasi: Meinashan meille jäädä halli!

                                                        VOI PIKKUISTA: