Kaupungissamme eletään huonoja aikoja, mutta ne uskotaan hyviksi! Kaupunkimme lähihistoria on synkkää kuin viikatemiehen niittämää sarkaa, mutta se luullaan hyväksi! Tämä siksi, että tieto ja totuus ovat tabuja. Voiko siten hoitaa vastuullisesti ja menestyksellisesti kuntalaisen asioita, jos kaikki rakentuu uskon ja luulon varaan.

  Miksei tietoa kysytä? Sitä ei kertakaikkiaan saa kysyä; jos sen teet, sinut leimataan negatiiviseksi riidankylväjäksi! Olet häirikkö ja kiusaaja, jos kysyt pienintäkään yksityskohtaa. Sokeasti täytyy uskoa heidän selityksiin, ketkä eivät itsekkään tiedä.! On uskottava heihin, ketkä eivät itse kysy mitään.  Tämä on totaalisen sairas ja perverssi näkemys paljon markkinoidusta avoimmuudesta!

  Eikö mistään löydy tietoa? Yhdestä kaupnkimme kolkasta löytyy tietoa: koulutuslautakunnasta! Iltamyöhään saivat lautakunnan jäsenet käytännön opetusta päätössektorinsa jokaisesta osa-alueesta. Jotkut jopa valittivat myöhään venyneitä iltakouluja. Mutta tietoa tuli, kun väki jaksoi istua koulutuksissa. Tämä on esimerkillistä luottamusmiesten perehdyttämistä vastuualueseensa!

  Tieto lisää tuskaa, koska tieto antaa mahdollisuuksia faktapohjaisille skenaarioille! Ilman tietoa ei synny keskutelua, ei väittelyä. Mutta tieto lisää tuskaa toisellakin tavalla. Se saa sapen kiehumaan, kun tietämättömyys marssii tietoon perustuvan päätöksen yli. Koohoon tumpelot, muuttavat, ainoan asiaansa koulutetun, lautakunnan yksimielisiä päätöksiä. Tämä on käsittämättöntä, mutta miksi se onnistuu? Se onnistuu siksi, kun tietämättömät eivät hyväksy tietoa muiltakaan; kaikkien muidenkin pitäisi perustaa päätöksensä tiedon sijaan uskoon ja luuloon!

  Kuten Rake blogissaan toteaa, on kaupunkimme tulevaisuus kiinni avoimmuudesta. Jos emme saa avoimesti tietoa asioista, joista joudumme päättämään, on päätöksenteko yhtä arpomista! Muistakaa kuinka hankalaa on peliriippuvaisen olo, onko meillä samanlainen olo?

                                NÄMÄKÖ MEITÄ HALLITSEE: