Harvinaisen usein lehdykäisistä saa lukea nokkavien toimittajien paatosta yritysten julkisesta vastuusta.  Samat toimittajat olivat asialla, kun Euroopan Unioniin menoa ylistettiin valtamedioissa tulevaisuudan, vaurauden ja täystyöllisyyden varmaksi turvaksi. Ja rahaunionin piti median mukaan olla riskitön sineetti maamme menestykselle. Jos joku erehtyi kritisoimaan em. median näkemyksiä, hänet leimattiin juntiksi, kehityksen jarruksi, nurkkakuntaiseksi mökkihöperöksi, maamme eristäjäksi tai jopa rasistiksi.

Nyt yrityksemme ovat ulkomaalaisessa omistuksessa, kansan peruspalveluja ajetaan alas, puolustustamme romutetaan ja valkaannumme maksaessamme muiden velkoja. Jos nyt haluat muutosta tähän, sinut leimataan juntiksi, nurkkakuntaiseksi mökkihöperöksi, maamme eristäjäksi tai jopa rasistiksi. Sopii kysyä: Missä oli ja missä on tasapuolinen, vaihtoehtoja punnitseva ja yhteiskuntavastuun tunteva journalismi? 

Myös paikallistasolla media hölisee yritysten yhteiskuntavastuusta. Yleensä yhteiskuntavastuusta hölisevä media on yritys tai osa yritysrypästä. Voisiko viimenikin mediaveijari muistella Raamatun lausetta: Näet malkan toisen simässä, mutta et tukkia omassasi. Julkisensanan toimijan pitäisi rehellisesti tutkia tekemisiään, jotta oppisi viimeinkin muuttaamaan tyyliään avoimeksi, tasapuoliseksi ja ryhtyä manipulointivälineen sijasta tiedotusvälineeksi.

Ensin sotketaan väärällä tiedotuksella, kavereiden hyysäyksellä, vaalipropagandalla ja oman edun tavoittelulla niin maan kuin kuntien asiat. Kaikesta tästä huolimatta julkinen sana neuvoo muita, kehuu onnetonta elinkeinopolitiikkaa, hakee kansan myötätuntoa talousongelmille, jatkaa omien hännystelijöiden ylistystä ja vaihtoehtoja tarjoavien säälimätöntä mollaamista.

Median jakamat ohjeet muuttuvat ammattitaidottomuudessaan läpinäkyviksi, kun se neuvoo ja moralisoi muita, ylistää valheellisesti talodellisten virheiden tekijöitä, mutta VAIKENEE OMISTA YT-NEUVOTTELUISTA JA SELVITYSTILASSA OLEMISESTAAN. Tämä on osoitus siitä, että valheet eivät enää uppoa kansaan. Enemmistö ei enää suostu maksamaan totuudeksi verhotuista valheista, kerman ja kavereiden hyysäyksestä, härskistä vaalimanipulaatiosta, oman edun tavottelusta sekä viattomien ihmisten törkeästä mustamaalaamisesta. Jos media ei muutu se tuhoutuu, sillä kansan silmät ovat auenneet, kun se nyt itse  maksaa median aiheuttamista virheistä eli julkisensanan yhteiskuntavastuuttomuudesta.