Kekkonen oli kova ja aikaan saava vallankäyttäjä. Saatuaan paljon aikaiseksi alkoi hänen ympärilleen kerääntyä perässähiitäjiä. Lopulta Kekis kävi vanhaksi ja hänen asemansa oli kykyihin nähden liian korkea. Mutta hänet pidettiin silti vallassa, sopiikin kysyä miksi? Perässähiihtäjät tarvitsivat merkittäiviä saavutuksia tehnyttä keulakuvaa, sillä mitättömät perässähiihtäjät ovat vain ja ainoastaan perässähiihtäjiä eikä perässähiihtäjä ilman esikuvaa ole yhtään mitään.

Perässähiihtäjät luovat "isä aurinkoinen", kaikki voipa-kultin. Perässähiihtäjät syytävät myllykirjeitä, käyttävät häikälettömästi valtaa oman edun turvaamiseksi. He murskaavat sälittä, jokaisen joka hiukankin kyseenalaistaa vähänkin esikuvan aikaansaannoksia. Sääliä ei tunneta eikä armoa anneta, kun persässähiihtäjät pitävät itseään vallassa.

Jos perässähiihtäjillä on puolellaan media, he saavat kansan joukot liikkelle. Manipuloidulla, valheellisella totuudella, kansa johdetaan jopa hirmutekoihin. Tiedotuksen välineenä ovat julkinen häpäisy, pelko ja valhe. Näillä eväillä Hitler, Amin ja Stalinkin kätyreineen pysyivät vallassa.

Mitä kauemmin perässähiihtäjät pysyvät valheviritelmin vallassa, sitä hirveämpi on heidän ja kansa kohtalo. Tämä vain siksi, että ajauduttuaan ikävien totuuksien peittelemisen tielle, tarvitaan valheita ja syytöksiä, jatkuvasti kasvavia valheita ja syytöksiä. Ilman valheita totuus paljastuu ja perässähiihtäjien paholaisen kätyreiksi leimaamista antisankareista tulee todellisia sankareita.

Henkilöpalvonnan karmeista seurauksista olisi selvitty, jos se olisi korvattu inhimillisyydellä ja totuudella. Sillä yksikään meistä ei ole täydellinen eikä myöskään kauttaaltaan epäonnistun ihminen. Myös Raamatusta löytyvät selkeät säkeet, jotka korostavat inhimillisyyttä: Älä tuomitse, jottei sinua tuomittaisi; Älä sano väärää todistusta lähimmäisestä ja muistakaapa sekin, kuka saa heittää ensimmäisen kiven!