Valtuuston iltakoulussa ensimmäiseksi estradille polkaisi arkkitehti. Hän tokaisi puolihuolimattomasti, että vuoden 1999 jälkeen Uudestakaupungista on hävinnyt 900 asuntoa. Minä olisin ymmärtänyt, jos hän olisi kertonut sen, missä nuo kadonneet asunnot ovat. Muualla mopotkin ovat kirjoissa ja kansissa, jossain löydetään kadoksissa olevia polkupyöriä, mutta meillä ei kukaan tiedä minne hävisi lähes tuhat asuntoa. Näin alkoi tilaisuus, jonka tarkoituksena oli mukamas löytää ideoita, joilla tulevat työpaikkamme saadaan muuttumaan asukkaiksi ja veronmaksajiksi.
 
Tilaisuuden juoni ja tarkoitusperä alkoi varmistua, kun tulevaisuutemme pelastajaksi perusteltiin kerta toisensa jälkeen kaupungin omistamia vuokrakerrostaloja. Tontonmäen ja Janhuan fiaskojen suunnittelijat esittelivät ja em. fiaskot siunanneet valtuutetut alkoivat innostua kaupungin omistamien vuokrakerrostalojen PIKAISESTA RAKENTAMISESTA! Joku jopa innostuneena muisteli, että niinhän tehtiin jo 60- ja 70-vuilla ja väkeä lappasi vääränään kaupunkiimme. Uskokaa tai älkää, jos iltakoulun päätteeksi olisi pidetty äänestys po. vuokrakerrostalojen rakentamisesta, nämä illan väsyttämät Tontonmäen talojen ja Janhuan kaavan siunaajat olisivat varmaankin antaneet luvan vuokrakerrostalojen rakentamiselle. Mutta tilaisuuden tarkoitusperä taitaa löytyä vain ja ainoastaan teknisentoimen työllistämisestä.
 
Jos etsimme ratkaisua kaupunkimme tulevaisuuden turvaksi historiasta 1960-luvulta, eikö silloin olisi parasta lähettää autotehtaalle faksi: ALOITTAKAA VÄLITTÖMÄSTI YSIKUTOSTEN VALMISTAMINEN, NE TYÖLLISTI VÄKEÄ JO 1960-LUVULLAKIN! Tämän tulevaisuuteen tähtäävän foorumin ikävin anti oli ikävä kyllä se, että näillä päättäjillä ja tällä valmistelulla meillä ei ole itsenäistä tulevaisuutta. Tämän osoittaa se, että jo kahden tunnin kokoustamisen jälkeen määrätyt tyypit kihertävät tai kiukuttelevat väsymyksen voimasta kuin pikkulapset ennen nukkumaan menoa: Päätöksillä ja keskustelulla ei ole mitään väliä, kunhan pääsee äkkiä kotiin. Summa und summaarum: Kallista on ollut, mutta vielä kalliimmalta näyttää tulevaisuus.
 
Oman mainintansa ansaitsee kaupunginhallitus. Sieltä työnnetään epämääräisin ja onnettomin perusteluin asioita valtuustolle. Nytkin valtuuston piti hyväksyä tosta vaan –tyylillä elinkeinopuolen 250 000€ lisämäärärahatarve. Kun vielä huomioidaan saman suunnan palveluostojen olevan jo elokuussa yli koko vuoden budjetoidun eli 652 608 € ja yhteisöavustusten olevan elokuussa 174% koko vuoden budjetoidusta eli 65 634€, voi perustellusti ihmetellä, kuinka ohuella syventymisellä hallitus asioihin paneutuu. Eikö siellä kysytä minkään kaltaisia perusteluja elinkeinopuolen toiminnalle?
 
Nyt ylityksiä ei hyväksytty, kiitos Haverisen ja Aaltosen, vaan asia tulee seuraavassa valtuustossa esille. Muille tämä riitti, mutta ei minulle, sillä kyseessä on hallituksen päätehtävä eli taloudesta vastaaminen. Kun vielä muistetaan lain velvoite: luottamushenkilön on toimittava kunnan ja sen asukkaiden parhaaksi, on mielestäni perusteltua vaatia laadukasta valmistelua valtuustoon tuotavista asioita ja perusteluja niille. On törkeää, kun tullaan valtuustoon ikään kuin kokeilemaan kepillä jäätä - kyse on sentään kaupunkilaisten kustantamasta miljoonasta eurosta. Haluan muistuttaa tämän olevan lähes jokavuotista venkoilua ja tarkastuslautakunnankin puuttuneen usean kerran kaupunkimme taloudenpitoon.

Pitääkö meillä järjestää kilpailu: ETSI ASUNTO, LÖYTÄJÄ SAA PITÄÄ. Uuteenkaupunkiin on piilotettu 900 asuntoa.  Meillä löytäjä saa pitää asunnon, kunha muuttaa siihen perheineen asumaan!

         MENEEKÖ TUHANNEN TÄLLAISEN RAJA RIKKI ENNEN VAALEJA?