Faktat kertoivat koruttomasti seuraava: Kaupunginhenkilökuntaa täytyy lomauttaa useiden tulevien vuosien ajan, korotamme veroja ja taksoja, palveluita täytyy ajaa alas, säästämisemme on ollut itsepetosta, yritysten määrä on vähentynyt, väki pakenee kaupungista, osa kuntalaisia palvelevista lääkäreistä ei kuulemma täytä tehtäviensä vaatimuksia, mutta OLEMME ELINKEINOELÄMÄN YKKÖNEN. Kuinka voimme olla tunnustettu elinkeinoelämän ykkönen ja miten se näkyy?

Kuntalaisen kannalta onnistunut elinkeinopolitiikka näkyy uusien asukkaiden saapumisena paikkakunnalle. He jakavat verotaakkaa ja niin veroprosentti laskee. Uusien asukkaiden myötä kaupungilla on enemmän verovaroja palveluiden ja elämän fasiliteettien tuottamiseen.

Laajeneva yksityinen palvelusektori on myös osoitus kuntalaisen kannalta onnistuneesta elinkeinopolitiikasta. Uudet yrittäjät lisäävät tarjontaa ja heidän lisäämä kilpailu laskee hintoja. Näin kuntalaisen ei tarvitse lähteä muualle ostoksille ja hänellä jää rahaa entistä monipuolisempaan käyttöön. Uusien yritysten tuoma kilpailu ja monipuolisuus vetää asiakkaita kotikunnan ulkopuolelta. Kasvavat yritykset tekevät paremmin tiliä, työllistävät lisää ja kunta saa lisää verotuloja.

Kun katsomme kaupunkimme viime vuosista kertovia lukuja, harvenevat kaupunkilaiset ovat hyötymisen sijaan joutuneet maksamaan elinkeinopolitiikasta. Entäpä päättäjämme ja heitä määräävät valmistelijamme, uskovatko he itse elinkeinoelämämme tuottoon? Eivät usko, eivät vähääkään! Jos he uskoisivat elinkeinoelämän tuottavan kaupunkiimme uusia asukkaita ja verotulojen kasvua, he suunnittelisivat uusia palveluita eivätkä ajaisi entisiä alas. Ja ennen kaikkea kerma puhuisi kaupungin kehittymisestä selkeillä faktoilla sekä esimerkeillä.  Päättäjien ja esittelijöiden kerman ei tarvitsisi hakea valtiolta huonosti hoidetuille kunnille suunnattua harkinnanvaraista apua. Mehän haimme sitä peräti kahdenmiljoonan euron edestä.

Miksi emme saaneet huonosti hoidettuille kunnille suunnattua apua? Me peräti maksoimme siitä, ettei tuota apua tullut! Me hehkutimme elinkeinoelämämme onnistumisia ja saavutuksia niin laajalti, että muut ajattelivat: NOILLA MENEE NIIN HYVIN, ETTEI MITÄÄN 2,1milj € tarvi. Käytimme verovarojamme hehkutukseen joka kävi kaupunkilaisille todella kallihiksi. Ensinnäkin kaupunki käyttää suunnattomasti rahaa olemattoman onnistumisen hehkutukseen ja tämä taasen sabotoi kaupunkimme miljoonahakemukset.

Mitä hehkutus maksaa  ja mitkä ovat hehkutusen tavoittee; muistekaa lukemaanne, katsokaa summia ja arvioikaa itse:

Uudenkaupungin Sanomat:
Tililtä painatukset ja ilmoitukset yhteensä 53.744,43€ alv 0 %, 66.071,65€ sis. alv.
Uudenkaupungin Sanomien kustannukset sisältävät tapahtumailmoituksia ja erikoiskohteita kuten esimerkiksi Hinkuhanke, Summeri ja Pytinkien paris yhteensä n. 20.000€ (alv 0%). (Paikkakunnan yritysten suosimista: Turkulainen lehtitalo saa kaupungilta yli kymmenkertaisen summan verrattuna esim. paikalliseen alan yritykseen. Onko kilpailutettu vai ratkaiseeko kenties kirjotusten sävy?)

Vakka-Suomen Sanomat:
tililtä painatukset ja ilmoitukset yhteensä 17.372,63€ alv 0 %, 21.316,57€ sis. alv.

Koivutähti Oy (Aluesanomat)
tililtä painatukset ja ilmoitukset yhteensä 4.513,48€ alv 0 % , 5.550,68€ sis. alv.

Kauppalehdessä 19.10.2011 ollut 8-sivuisen liitteen hinta 6.500€ alv 0 %, 7.995€ sis. alv."(Tyssäsikö harkinnanvaraisen avun hakemus tähän valtakunnalliseen hehkutukseen? Mikä ol liitteen tarkoitus?)

                                                    ELÄ VALEHTELE: